1v synttärit!

Meillä juhlittiin eilen Meean yksvee synttäreitä. Uskomatonta, että siitä on melkein vuosi, kun hän syntyi. Mihin aika oikein on mennyt?
Haluttiin pitää juhlat jo vähän aikaisemmin, ettei osu ihan joulun ja muuton päälle. Oikea syntymäpäivä on 20. joulukuuta. Mutta oli mukavat kemut! Ensin tuli sukulaisia minun puoleltani, sitten Anssin puolelta ja tietty kummit. Jaoteltiin vähän, ettei kaikki tulisi samaan aikaan, sillä meillä ei kovin iso asunto tällähetkellä ole, että oltaisiin oltu kuin sillit suolassa täällä. Meea jaksoi hienosti koko päivän hyväntuulisena, vaikka päikkärit jäi aika lyhyiksi ja ottaen huomioon, että heräsimme jo kuudelta aamulla. Synttärisankari sai paljon lahjoja muun muassa pehmoleluja, palikoita, vaatteita ja soittopelin. Äitiltä ja isiltä sai merirosvolaivan, mihin kuuluu eläimiä ja merirosvo. Siinä on erilaisia soivia osia ja pakko sanoa, että vähän liian kovaääninen on. :D 

Leivoin synttäreille pätkis-juustokakun ja mansikkatäytekakun, jonka Anssi koristeli aamulla. Tein ekaa kertaa elämässä täytekakun ja vähän jännitti mitä siitä oikein tuli, mutta onneksi sai kehuja. Anoppi teki pari voileipäkakkua ja minun äippä leipoi kinkkupiirakan. Lähes kaikki leivonnaiset saatiin menemään.

 Meea oli illalla niin väsynyt juhlakalu, että  meni jo puoli seiskan aikaan nukkumaan.

Tänään aamulla käytiin Meean kanssa 1-vuotiskuvauksessa. Typyllä oli kunnon prinsessamekko päällä. Todella onnistuneita kuvia tuli. Mekku oli aurinkoinen niinkuin aina <3 Odotan innolla, että koevedokset saadaan nähtäviksi! Haluan teetättää jostain kuvasta ison taulun meille. Nyt prinsessa nukkuu päikkäreitä ja tänään iltasella mennään vielä vanhemman ja vauvan jumpalle. Semmonen äiti-tytär päivä meillä tänään.

Tässä näkyy 1v-kuvauksen prinsessamekko <3

Mukavaa viikkoa kaikille!<3

Miten meillä menee?

Moikkamoi pitkästä aikaa!
On ollut niin kiireistä arkea, että ei ole tullut kirjoiteltua vähään aikaan. Olen aloittanut uudessa koulussa, jossa on ollut huippukivaa. Meea edelleen viihtyy päiväkodissa ja vapaapäivinä ollaan puuhailtu vaikka mitä. Meille kuuluu hyvää.

Meea on neljänä päivänä viikossa päiväkodissa. Hän viihtyy siellä todella hyvin. Aina kehuvat, että on niin aurinkoinen tyttö. Ainoat itkut on päiväunille mennessä. Joka aamu, kun vien typyn hoitoon hän ihan innoissaan keikistelee hoitajille ja tanssii tukea vasten. Sitten innoissaan vilkuttaa tai jättää vilkuttamatta, kun alkaa tutkimaan paikkoja esimerkiksi lamppujen osoittelu on nyt suosiossa. Meidän arki kotonakin on saanut oikean päivärytmin, kun 11 aikaan Meea kotonakin haluaa jo päikkäreille. Ennen päiväunirytmi oli vähän miten sattuu..

Meea on nyt parin viikon aikana alkanut selvästi pälättämään enemmän. On jopa tullut selvästi mummo, kello, isi ja äitiä on sanonut niinkun jo aijemmin. Kävelemään oppii varmasti kohta. Iso tyttö jo!<3 Ollaan käyty nyt syksyn ajan vanhemman ja vauvan- jumpassa. Se on ollut minusta todella kiva. Tulee itselle hirveä hiki, kun Meea 13kg painona liikkeissä ja muutenkin kiva yhteinen juttu kerran viikossa.
Odotan joulua jo innoissani! Käytiin jo yhtenä päivänä Mekun kanssa joululahjaostoksilla. Jo puolet lahjoista on ostettuna. Vielä on helppoa, kun voin ostaa Meealle samalla reissulla, vaikka onkin mukana. :D Tänä vuonna ei kyllä tule kotiin laitettua joulua, sillä ollaan TAAS muuttamassa. Sinällään muuton ajankohta vähän harmittaa, koska yleensä olen laittanut kuusenkin jo heti joulukuun alussa. Tällä kertaa en viitsi nähdä vaivaa muovikuusen pystytyksessä, koska se niinkuin kaikki muutkin tavarat pakattaisi eli kuusi purettaisi heti. Ja kun ei olla kuitenkaan pyhiä täällä muuton keskellä niin ehkä pärjäämme tämän joulun ilman joulukuusta. Muutto osuu joulukuun loppuun, eli haluaisin saada jo jouluksi kaikki pakattua ja siivottua, että voidaan mennä sukulaisille evakkoon joulunpyhiksi. Muutenkin kiireinen kuukausi, kun on koulujuttuja, Meean 1v-synttärit, muutto ja joulu ja kaikkea. Otettiin pari päivää sitten joulukorttikuvia meidän pikku tontusta ja niistä tuli todella hyviä. Meea ihan poseerasi kameralle.

Vähän meni myös pelleilyksi.

Ja mitäs vielä ? Mieheni kanssa ollaan tänään seurusteltu neljä vuotta. Se kuulostaa niin vähältä, koska tuntuu, että olisimme olleet aina yhdessä. Ei tänään mitenkään juhlita sitä, sillä hän lähti pitkälle työreissulle juuri äsken. Kävimme tosin pari viikkoa sitten katsomassa luokkakokous 2-leffan, että ollaan kyllä yritetty edes välillä järjestää parisuhde aikaakin. Oli pakko mennä ihan elokuviin katsomaan se, sillä olin siinä avustajana! Jopa sain nimen lopputeksteihin haha.
Tässä kaikki tältä kertaa. Mukavaa loppuviikkoa!<3

Päiväkodin aloitus

Meillä on ollut jännittävä viikko. Meea aloitti maanantaina päiväkodissa. Edeltävänä yönä tätä mammaa jänskätti niin paljon, ettei saanut edes oikein nukutuksi. Itku kurkussa ajattelin tytön jättämistä hoitoon. Mutta se ei ollutkaan yhtään niin paha kuin olin pelännyt.
Maanantai-aamuna päiväkodilla oli ruuhka-aika eteisessä, kun kaikki toivat lapsiaan samaan aikaan. Tuntui, että siinä oli kauhea härdelli ja hikipäässä riisuin meeaa. Sitten laitettiin tossut jalkaan ja mentiin yhdessä käsipesulle. Sinne tyttö jäi tyytyväisenä ihmettelemään muita lapsia. Meea on ryhmässään nuorin, kohta 10kk.

Viikko hoidossa on mennyt kyllä niin hyvin kuin mahdollista. Aina aamulla Mekku jää innoissaan hoitoon, että minustakin on tuntunut turvalliselta jättää hänet sinne. Ruoka on maistunut ja Meea on jopa heti tottunut siellä nukkumaan 2,5h päiväunet alasängyssä. Se kuulostaa uskomattomalta, kun miettii miten vaikeaa on aina kotona ollut päiväunille saaminen. Mutta hyvä niin. Nyt ollaan jopa kotona yöt nukuttu ilta seitsemästä aamukuteen, kun ennen tätä on herätty ensimmäisen kerran jo viimeistään kello kaksi yöllä. Luksusta! Ja hassua, kun he kysyivät tarhasta, että osaako Meea kontata, vaikka kotona tyttö kävelee tukea vasten menemään. Ehkä siellä on niin paljon vielä katseltavaa, ettei ole vielä uskaltanut lähteä tutkimaan.
Tämän viikon olen itse ollut vielä päivät kotona, niin on ollut hyvää aikaa tehdä kotityöt sun muuta rauhassa ja koko ilta jäänyt aikaa olla Meean kanssa. Ensi viikolla minä aloitan koulun, joten hieman jännittää miten ehditään ajoissa aina aamuisin, kun on lähes joka aamu siinä koirakin lenkitettävänä..

Nyt se olisi sitten viikonloppu, ja mies on töissä, joten saa nähdä mitä keksitään tyttöjen kesken. Mukavaa viikonloppua! <3

Tämä pusuilme on nyt uus juttu meillä!

Home sweet home

Moikka! Tässä olisi pieni kurkistus kotiimme.

Olisi hirveä hinku sisustaa uudelleen, mutta toistaiseksi kaikki rojut ovat kulkeutuneet vain mukana aijemmista asunnoistamme.. Ehkä jonain päivänä tulevaisuudessa saan aikaiseksi esimerkiksi tilata meille uusia tauluja, mistä olen haaveillut tässä jo kuukauden päivät.

Tässä meidän olohuonetta. Nyt jälkeenpäin, kun on pieni lapsi, joka nousee tukea vasten jokapaikkaan, kaduttaa tv-taso valintamme muutama vuosi sitten. Lasissa näkyy hyvin kaikki kuolat ja lääppimiset :D

Keittiö meillä on olohuoneen kanssa samassa tilassa.

Makuuhuoneessa on täytynyt työntää sänky seinää vasten, ettei Meea tipu, jos on vieressäni ja mies yötä töissä..

Alunperin olin suunnitellut, että koripöytä olisi tullut meille sohvapöydäksi, mutta se päätyikin yöpöydäksi.. Ideana oli ettei olohuoneen sohvapäydälle pystyisi keräämään turhaa roinaa, siksi niin pieni pöytä, mutta se on nyt vaarallinen, sillä kaatuisi varmasti, jos Meea yrittäisi kiivetä sitä vasten.

Meillä asuukin nykyään jo isotyttö <3

Meean huoneeseen tilasin aivan ihanan talohyllyn. Myöhemmin se on leikeissä hyvä nukkekoti. 

Siinä pieni kurkistus kotiimme.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! :)

Äiti rakastaa sinua

"Kuin karhuemo pentujaan ja luoja luomiaan
Niin minä sinua vaan
Vaik leipä loppuis vesikin yksi pysyis kuitenkin
Minä sinua vaan"

"Leikkaisin sut irti kolariautosta

Raahaisin ulos palavasta talosta

ja vaikka väkisin

ja vaikka väkisin 

mä käynnistäisin sun sydämen"

"Nostaisin kopteriin hyökyaallosta

kokonaiseksi ompelisin paloista

ja vaikka väkisin 

ja vaikka väkisin 

mä käynnistäisin sun sydämen"

Niin hän vain kasvaa ❤️

Heippa!

Kuukauden aikana on tapahtunut aivan älytön kehittyminen tyttösemme taidoissa. Meea on oppinut ryömimään, konttaamaan sekä nousemaan tukea vasten seisomaan itse. Hän höpöttelee paljon ja muutamia sanojakin on tullut. Muun muassa äiti, pablo, tänne, hei hei ja jee on sanottu. Ja aina, kun Meea silittää jotakin hän sanoo "aijjaii". Se on niin söpöä!

Hampaita on viimein alkanut tulemaan muutaman kuukauden älyttömän kuolaamisen jälkeen. Meea selvästi oli kiukkuinen ja öisin kitisytti niiden takia.

Neuvolassa todettiin, että kaikki hyvin. Kasvaa ja kehittyy kuten kuuluukin. Hirveästi tuputtivat unikouluja, vaikka meillä ei kyllä ole semmoiselle tarvetta. Yöt oli pitkään jo nukuttu putkeen, nyt alkanut heräily kerran yössä johtuu varmasti älyttömästä kehittymisestä. Aina öisin, jos Meea herää otan sen väliimme nukkumaan ja annan maitoa. Siihen tyttö nukahtaa heti. Tämä on meille toimiva ratkaisu. En keskellä yötä väsyneenä jaksa rampata silittelemässä montaa tuntia häntä. Mielummin nukumme kaikki! Ärsytti se älytön tuputtaminen.
Neuvolassa mitat olivat:
-11550g
-74,5cm
Kohta ollaan lähdössä tsekkaamaan sataman tivoli. Mukavaa viikonloppua kaikille! 😊

Viikonlopun fiilistelyä

Moikka! En edes muista milloin viikonloppu olisi tuntunut viikonlopulta. Kun mieheni on vuorotyössä, tuskin koskaan on vapaalla viikonloppuna. Minäkin vielä äitiyslomalla eli ei yleensä mitään hajua mikä viikonpäivä edes on. Paitsi tämä lauantai ja sunnuntai pitkästä aikaa antoi sen viikonloppu fiiliksen mitä olen tietämättäni kaivannut. Okei lauantain Anssi oli töissä, mutta silti.
Lauantai aamusta äitini tuli hakemaan minut ja Meean. Käytiin hakemassa eri puolelta Lahtea nettikirppareilta tekemiäni löytöjä ja muutenkin kaupoilla pyörimässä. Sitten mentiin maalle mummolaan, jossa oltiinkin loppupäivä. Illalla kotona katsottiin vielä leffaa, joka just ja just sinniteltiin hereillä väkisin. Viime yöt Meea on heräillyt hampaiden tulon vuoksi luulisin. Sinäkin yönä herättiin pariin otteeseen.
Sunnuntai aamu alkoi niin ihanasti. Anssi nousi aikaisin Meean kanssa ja minä nukuin pidempään kuin ehkä kertaakaan joulun jälkeen. Kun sain aamurutiinini tehtyä lähdimme käymään karismassa ja pizzalla. Sen jälkeen menimme Launeen perhepuistoon, joka oli ihan täynnä temmeltäviä lapsia. Siellä Meeaa keinutettiin ja kierrettiin paikka ympäri. Voin kuvitella miten kiva paikka Meealle se on vähän isompana.
Kotiin tultuamme lähdimmekin heti Meean kanssa tapaamaan ystäviäni satamaan. Siellä istuskelimme pari tuntia ulkona kahvilassa. Mekku sai hyvät päiväunet raittiissa syysilmassa ja äiti aikuista juttuseuraa.
Oli mukava viikonloppu ja se "viikonloppufiilis". No pian taas saan nauttia siitä useammin, kun kohta palaan jo koulunpenkille ja Meea aloittaa päiväkodin. Iik!

Meea 7kk

Tuntuu, että aika on yhtäkkiä alkanut menemään hirmuista vauhtia. Meea kasvaa ja kehittyy ihan silmissä. Hän alkoi seitsemänkuukautispäivänään ryömimään ensimmäistä kertaa, siitä on nyt vähän yli viikko ja siinä ajassa vauhti on kiihtynyt tosi kovaksi.
Meea nykyään nousee kokoajan maassa ollessaan konttaus- ja karhukäveluasentoon. Ihan vielä ei kuitenkaan ole keksinyt miten pääsisi sillä tavoin eteenpäin. Yhtenä päivänä hän kellahti konttausasennosta istumaan lattialle. Sitten katsoi minua selvästi itsekin yllättyneenä. Meea ei vaan vielä aina välttämättä pysy pystyssä istuen itse, vaan saattaa kellahtaa salamana.
Kovasti mekku jo höpöttelee. Tänään kuulosti aivan kuin olisi sanonut Pablo!
Yöt useimmiten nukutaan ilta 8-9 ja herätään vasta aamulla 6-7. On tietty poikkeuksia.
Meea on niin tarkkaavainen tyttö. Kaikki johdot, lipasto, matot ja erityisesti semmoiset pienet laput esim pehmoleluissa missä lukee missä asteessa tulee pestä tai ei saa silittää yms. kiinnostaa häntä ja niitä on pakko päästä rapsuttelemaan.
Uskomatonta miten nopeasti mun pikkuvauvasta on tullut niin isotyttö! Yhtenä päivänä katselin videoita missä Meea oli vasta parikuukautinen. Itkuhan siinä aina äitiltä tulee. Ei meinaa edes muistaa kuinka pieni hän olikaan. Äidin rakas 💗
Neuvolassa mitat olivat:
10530g
71,4cm
46,6cm

S Y N N Y T Y S

Usein synnytystä pidetään tuskaisena kokemuksena, minun synnytykseni ei sitä ollut. Turhaan olin etukäteen jännittänyt ja lukenut kauhukertomuksia, mitä olisi voinut tapahtua. Synnytys kokemuksena oli elämäni paras ja koen sen mielelläni jonakin päivänä vielä uudestaan. 

Laskettu-aikani oli 19.12 , jona yönä alkoi supistukset kello 03. Koko yön supisteluja tuli 15-20 min välein. Supistukset vain jatkui ja jatkui, mutta aikaväli ei tihentynyt siltikään. Supistukset tuntuivat siinä vaiheessa kuukautiskivulta, mikä aina tuli ja meni.

 Kello 16 menimme Anssin kanssa varuiksi sairaalaan, mutta olin ihan varma, että meidät käännyttettäisiin ovelta kotiin odottelemaan. Niin ei käynytkään, vaan sain sairaalavaatteet päälleni, minut laitettiin käyrille, jonka jälkeen pääsimme perhehuoneeseen odottelemaan. Siinä välissä Anssi lähti viemään koiramme hoitoon. Kello 17 olin menossa vessaan, jolloin lapsivedet kirjaimellisesti poksahtivat lattialle. Heti tämän jälkeen supistuksista tuli todella voimakkaita. Menin suihkuun siinä toivossa, että se helpottaisi. Odotin itkukurkussa suihkussa Anssin saapuvan takaisin. Heti kun hän tuli käskin kutsumaan kätilön. Niimpä meidät siirrettiin synnytyssaliin, jossa sain ilokaasua. Se helpotti minua paljon!! Kätilö kehoitti hengittämään aina ennen supistusta, mutta en osannut ennakoida tarpeeksi ajoissa ja hengitin kaasua taukoamatta. Tuntui, kun kaikki olisi tapahtunut uudestaan ja uudestaan ja kaikki olisi hokenut samoja juttuja taukoamatta. Siinä meni pari tuntia ihan tajukankaalla. Siinä jossain välissä sain myös epiduraalin. Sitten alkoi tuntemus, että pakko kakata. Sanoin siitä kätilölle, joka totesi, että jaahas voi alkaa ponnistamaan. Huoneeseen tuli siinä vaiheessa useita kätilöitä ja lääkäri. Ponnistusvaihe kesti 12 minuuttia. He joutuivat avustamaan imukupilla sydänäänten laskun vuoksi. Heti synnytettyäni olin ihan hämilläni, että tässäkö se nyt oli, ei ollut ollenkaan paha! "Voisin synnyttää heti uudestaan!" Hän syntyi  20.12.15 kello 22.02. 3810g täyttä rakkautta! Elämäni paras päivä.

Sataa sataa ropisee

Moikkamoi! Tänään meillä on ollut ihan löhöpäivä. Noustiin Meean kanssa vasta yhdentoista aikoihin ja lähdettiin heti lenkittämään koiraa vesisateeseen. Sitten join rauhassa aamukahvit, mekun leikkiessä lattialla. Hirveä tiskivuori odottaisi keittiössä, sillä meillä kävi eilen paljon vieraita enkä enää illalla jaksanut alkaa tiskaamaan.. Mutta siivoamisen sijaan olen koko päivän järkkäillyt Meean vauvakuvia albumiin sekä kehyksiin. Nyt kun edelliset teettämäni vauvakuvat siihen nelikuukautiseksi asti on kansiossa olisi puhelimeni muisti taas täynnä uusia, jotka pitäisi teettää.. Ikuinen ongelmani on puhelimen muistin täyttyminen. Okei, kuvat on jo albumissa turvassa, mutta silti en vain raaski poistaa ihania vauva-ajan kuvia :D On niin ärsyttävää, kun olen saamassa hyvää videota Meeasta nauhalle niin se ei nauhoitakkaan ja sanoo muisti täynnä. Juuri yksipäivä olin innoissani kuinka hauskan pään ''eikutus'' videon sainkaan, kunnes huomasin että aha eihän se edes tallentanut sitä. Ehkä pitää nyt repäistä ja tyhjentää kaikki kuvat puhelimesta uusia varten.

Meea tänään ekaa kertaa selvästi hytkyi musiikin tahtia <3 

Meea osaa jo istua aika hyvin, vaikka välillä vielä keikataan yhtäkkiä kumoon.

 Huomenna ollaan menossa pitkästä aikaa Ikeaan! Saa nähdä mitä kaikkea turhaa taas tarttuu matkaan.. Ajateltiin myös poiketa Flamingossa, jossa en olekkaan ennen käynyt.

Mukavaa päivää kaikille sateesta huolimatta!

Meidän juhannus

Yllättävää, että kerrankin juhannuksena oli nätti sää. Oltiinkin aattona kokopäivä Linnanmäellä. Se on kyllä paras päivä käydä lintsillä, kun koko kaupunki on lähtenyt mökille, ei tarvinnut jonottaa mihinkään laitteeseen! Kierreltiin Anssin kanssa kaikki laitteet kahdestaan läpi, kun Meea jäi mummonsa kanssa hengailemaan. Käytiin porukalla syömässä lintsiburgerissa ja sitten Meeakin pääsi ekaa kertaa huvipuistolaitteeseen, kotkot-junaan. Tyttö oli ihan hymyssä suin. Illalla jäätiin vielä vanhempieni luo grillaamaan ja oltiin vasta myöhään kotona vaikka alunperin suunnittelimme menevämme katsomaan kokkoa satamaan. Kokko jäi nyt näkemättä, mutta ei haittaa, oli mukava päivä.

Juhannuspäivän vietimme Anssin vanhempien luona. Oli ihana hellepäivä! Grillailimme (yllätys) isolla porukalla ja lähdettiin siitä perheen kesken vaunulenkille maalaismaisemiin. Tultiin illaksi kotiin. Oli ihana ilta mieheni kanssa, kun Meea meni ajoissa nukkumaan niin meille jäi omaa-aikaa. Makoilimme parvekkeella kuormalavasohvalla(josta tulikin sängyn näköinen) monta tuntia höpötellen ja sitten vielä saunottiin.

Sunnuntaina mentiin taas vanhempieni luo, sillä siskoni ja isäni täytti juuri vuosia. Äitini oli laittanut hyvät tarjoilut. Ihanan helteen vuoksi Meea oli tukka märkänä, joten hän pääsi polskimaan pihalle ammeeseen. Illalla jätimme Meean mummojen seuraan ja käytiin uimassa Anssin ja siskoni kanssa. Uskaltauduin viimein heittämään talviturkin!

Kesäkesäkesä

Moikkamoi!
Meillä on viime päivät ollut aika härdelliä. Miehellä oli viime viikko kesälomaa, sattui sopivasti kesäkelitkin. Muutimme viikko sitten uuteen kotiin sataman lähelle. On riittänyt hommaa laatikoiden purkamisessa.. Nyt kuitenkin on melkein kaikki tavarat löytänyt paikkansa ja tuntuu kodilta. Rakastan asua täällä!
Viime viikolla tutustuttiin uuteen asuinalueeseen ja tehtiin koko perheen voimin pitkiä kävelylenkkejä auringon paisteessa, grillailtiin, kyläiltiin mummoloissa sekä käytiin Porvoon Vanhassakaupungissa. Ainiin ja tietenkin saunottiin!(meillä on nyt oma sauna :D)

Porvoossa säästä nauttimassa!

Meea kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia! Tänään aamulla nukuttiinkin melkein kahdeksaan asti, ilman yhtään herätystä yöllä. Meea on myös alkanut käkättelemään ihanasti hänelle hassutellessa.

Äitin auringonottoseuralaiset ❤️
 Äitienpäivää vietimme perheen kesken. Kävimme Meean isomummolla päivällä syömässä, mutta muuten olimme vain rauhassa kotona. Sain ensimmäisenä äitienpäivänäni lahjaksi Diorin hajuveden ja valkovuokkoja "Meealta".

Ihanaa kevättä kaikille! 😊

Ensilusikallisia ja velliä

Heipparallaa!
Me ollaan nyt aloitettu syöntiharjoittelut Meean kanssa. Normaalisti, kun Meea on käynyt kymmenen aikaan illalla nukkumaan, hän on herännyt ekan kerran syömään vasta 5-7 aikaan aamulla. Mutta nyt Meea on alkanut heräilemään jo 1-3 aikaan. Pelkkä maito ei selvästikään enää riitä pitämään nälkää loitolla aamuun asti, joten ollaan ruvettu antamaan velliä sekä ensilusikallisia sosetta.

Aloitettiin maistattelu luumusoseella. Nyt parin kerran jälkeen Meea on selvästi oivaltanut syöntihomman ja osaa niellä soseen eikä vain työnnä kielellä kaikkea heti pihalle. On muuten sotkuista hommaa!

Tavallisesti ollaan syötetty tytölle iltapalaksi pullollinen maitoa tissin lisäksi, mutta nyt vaihdoimme maidon riisivelliin, mikä osottaitui ainakin viimeyön perusteella hyväksi ajatukseksi, sillä Meea nukkui taas aamuun asti. Ihanaa ja kamalaa, että meidän vauva on jo niin iso tyttö!😭😍

Muista: älä jää homehtumaan kotiin!

Meillä menee nyt hyvin. Äitiyslomalla huomaa, miten helposti jää jumittamaan kotiin, kun on niin paljon tekemistä mukamas. Minulle kävi taas niin ja se vaikuttaa omaan mielialaan ja jaksamiseen. Miehelläni oli taas muutama pitkä työputki, joten olin muutaman päivän yksin kotona Meean ja Pablon kanssa. Olin vain kotosalla. Hengailin Meean kanssa, lenkitin koiraa ja jos jäi aikaa tein ruokaa ja siivoilin. Huomasin kyllä olevani ihan väsynyt ja huonotuulinen muutaman päivän jälkeen.

Mutta heti, kun lähtee kotoota edes muutamaksi tunniksi ja saa aikuista juttuseuraa se piristää ihan älyttömästi! Eilen käytiin Meean kanssa serkuilla kylässä ja tuntu kyllä tosi kivalta käydä jossain muuallakin välillä. Nyt aijonkin ottaa tavaksi, että jokapäivä pitää olla yksi jokin mukava tekeminen niin mieli pysyy paljon virkeämpänä. 😊 Tänään olisi suunnitelmissa tavata kavereita ja huomenna onkin Meean kummin pojan ristiäiset.

Nyt täällä ollaankin yhtä hymyä <3 !

Viikon kuulumisia

Heippa!
Tämä viikko on ollut tekemistä täynnä. Maanantaina oltiin Meean kanssa katsomassa pikkusiskoni ratsastuskilpailuja. Tosin itse siskoni ratsastus osuus jäi näkemättä, kun Meea hermostui ja oli pakko lähteä vähän käppäilemään sivummalle..

Tiistaina mentiin keskustaan vähän kiertelemään kauppoja. Käytiin myös syömässä kaverini ja hänen vauvansa kanssa. Tähän asti aina keskustassa käytyäni Meea on nukkunut vaunuissa koko reissun ajan, paitsi tällä kertaa. Olin etukäteen jännittänyt imettämistä jossain keskustassa, mutta ei siinä ollutkaan mitään sen kummempaa, turhaa jännitin! Päätin, että kävellään kotiin, koska oli niin kaunis keväinen auringonpaiste, vaikka linkulla olisikin päässyt kätevästi. Ollaan muuttamassa lähemmäs keskustaa, joten käveltiin vähän uusien kotikulmien läpi sattumalta. Vaikka sää suosikin kävelemään lähtö alkoi kaduttaa, kun Meea alkoi raivoamaan ja kenkäni hiersi kantapään niin pahasti, että koko kenkä oli veressä.

Keskiviikkona käytiin neuvolassa. Meea sai rokotukset, joista tuli vain väsymystä. Tyttö nukkuikin piikkien jälkeen koko illan ja yön sikeästi.
Torstaina siivoiltiin ja mentiin sitten koko porukalla mummolaan koko päiväksi. Siellä on niin mukavaa istua valmiiseen ruokapöytään sekä käydä rauhassa kahdestaan mieheni kanssa saunomassa.
Perjantaina kävin viimeinkin ottamassa tatuoinnin monen vuoden haaveilun jälkeen. Jännitin sitä etukäteen älyttömästi, mutta ei se ollutkaan paha! Tatuoiminen kesti vähän yli kolme tuntia ja eniten siinä tuntui se istuminen liikkumatta, kun takapuoli puutui niin pahasti. Mutta voisin kyllä ottaa vielä joskus toisenkin kuvan. Illalla Meean kummi perheineen kävi vielä kylässä.
Tänään ajateltiin lähteä vähän kaupoille koko perheen voimin. Meille on tänään myös tulossa asunnon mahdollisia uusia vuokralaisia katsomaan kämppäämme. Se on minusta niin ärsyttävää, kun pitää niitä varten siivota ja mikä pahinta, Pablo sekoaa aina, kun joku painaa summeria tai ovikelloa ja Meea herää aina itkien Pablon haukuntaan..
Siinä vähän meidän viikon kuulumisia. Ihanaa aurinkoista päivää mahdollisille lukijoille! :)

Tästä se lähtee!

Moikka!
Olen 20-vuotias tuore äiti. Aloitan kirjoittamaan blogia elämästäni eli luvassa paljon vauva-arkea. Pikku perheeseemme kuuluu ihana kolmekuukautinen Meea-tyttö, mieheni sekä hulivili Pablo-koira. 

Päivämme menee niin sutjakkaasti, että voisin jatkaa äippälomaa loputtomiin! Ajatus takaisin kouluun palaamisesta ihan hirvittää, miten aika menee näin nopeasti?! Onneksi vielä ainakin puolivuotta saan hengailla Meean kanssa kotona. Minulta jäi siis sairaanhoitajan opinnot kesken, kun jäin äitiyslomalle marraskuussa. Melkein vuoden kerkesin koulua käymään eli vielä kaksi ja puoli vuotta olisi jäljellä..

Tervetuloa seurailemaan meidän arkea! 😊