MillaMaMa

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Vuosi ja 2 kuukautta

Meidän Meea on jo vuoden ja kaksi kuukautta, kohta 15 kuukautta vanha. Hänestä on tullut jo niin iso ja reipas tyttö.
Päiväkodissa sujuu hyvin. Hän menee heti lelujen kimppuun, eikä aina edes malta sanomaan äitille heippoja. Kun Meeaa tullaan hakemaan hän juoksee heti vastaan halaamaan, mutta lähtee sitten taas hakemaan leluja ja karkuun. Kun ollaan pukemassa typy samalla jo vilkuttelee kavereille ja hoitotädeille, että moikka mä lähden kotiin.

Meea on hyväntuulinen lähes aina. Paitsi jos on nälkä tai väsyttää. Yöt on jo tovi nukuttu omassa sängyssä ja omassa huoneessa kokonaan. Meillä auttoi siihen unikoulu, jossa nukuttiin viikko Meean huoneessa sängyn vieressä patjalla, mutta yöllä, jos hän heräsi esitettiin nukkuvaa. Jo kolmantena yönä Meea ei edes enää herännyt. Illalla mekku menee nukkumaan jo 7-8 aikaan. Arkisin jo siinä seitsemän maissa. Aamulla vapaapäivinä ennätyspitkään nukuttu on puoli yhdeksään. Että kyllä me aina aikasin herätään :D Päivisin Meea nukkuu 2-3 tunnin päiväunet. Nekin omassa sängyssä/päiväkodissa.

Meean lempipuuhaa on kiivetä itselleen sopivaan tuoliin istumaan. Saatiin juuri mummolasta lasten nojatuoli, joka on nyt ollut kovassa käytössä. Eilen ensimmäistä kertaa pikku kakkonen kiinnosti kovin. Meillä on päivät täällä touhua täynnä. Meea on semmoinen pikkuapulainen kaikessa. Hän tulee "auttamaan" pyykkien ripustamisessa, ruuanlaitossa, tiskikoneen täyttämisessä yms. Hellan ja tiskikoneen napit kiinnostavat kovasti ja niitä osataan väännellä. Laatikot tyhjennentään ja etenkin lusikat kiinnostaa. Pablo- koiran kanssa on kiva leikkiä hippaa. Meea hakee aina kirjan ja tulee syliin istumaan, että nyt pitää lukea. Hän myös on kiinnostunut pukemisesta. Ulkovaatteita menee pyytämään eteiseen ja niitä malttaa yrittää pukea yllättävän pitkään. Pipon saa jo päähän ja huivin roikkumaan niskaan. Pottaan osataan tehdä tarpeita, mutta sitä ei osata vielä hakea oikeaan aikaan.

Juttua tulee jo kovasti. Omaa pälpätystä ja ihan oikeitakin sanoja. Täällä selvästi sanotaan pablo, kiitti, leipä, nam, mamma ja mummo ainakin. Ja kyllä osaa toistaa perässä jos jotain sanaa jankutetaan, mutta noita edellä mainittuja osaa ihan itse sanoa. Myös eläinten äänet osataan. Heti jos on puhetta kissasta Meea alkaa maukumaan ja se jatkuu pitkään :D Jos jossain näkyy hevonen alkaa Meea laulaa ihhahhaa ihhahhaa. Ja jos on puhetta tai jossain näkyy vauvan kuva Mekku alkaa heti sanoa bää-bää-bää ihan kuin vauvan itkua, en tiedä mistä on sen oppinut, koska ei olla ikinä edes sen kanssa oltu katsomassa ihan pientä vauvaa.

Tässä tän aamun tunnelmia, kun molemmat pälyilee ikkunasta :D

On se niin haikeaa, kun miettii miten iso tyttö Meea jo on. Nyt voi sanoa, että meillä ei enää asu vauvaa! Vieläkin herkistyn aina, kun hän oppii jotain uutta, edes pikkujutun, kuten maukuu kuin kissa. Mutta on se samalla niin palkitsevaa katsoa miten hän kasvaa ja kehittyy, jokapäivä jotenkin. Ihana Meea, iso tyttö jo <3

perjantai 20. tammikuuta 2017

Kuukauden kuulumisia

Hellou! Viime kuukausi on ollut touhua täynnä. Noh, ensin oli joulu ja uusivuosi. Juuri ennen joulua oltiin kovassa kuumeessa vuoronperään, mutta juuri jouluksi oltiin sen verran toipilaita, että menimme päiväksi minun vanhemmilleni ja sitten toiseen mummolaan yöksi. Oli kyllä mukava rauhallinen joulu läheisten seurassa. Meea sai paljon lahjoja mikä ei ollut yllätys :D

Joulukuun lopussa muutimme uuteen ihanaan asuntoomme. Tykkään tästä kyllä niin kovasti! Täällä on tehty täysremontti sisäpinnoille ja on paljon suuremmat tilat kuin edellisessä kämpässä. Meea oli muuttopäivän yökylässä mummolassa, että saatiin muutettua rauhassa ja purettua oikeastaan jo aika hyvin tavaroita paikoillensa. Nyt siis kaikki kamat on jo löytäneet paikkansa ja ollaan jopa porattu kaikki taulut yms. seinille ennätys nopeasti, huh! Oli kyllä viimeinen kerta, kun muutetaan ennen sitä omakotitaloa. Tämä asunto on ollut ihan hiljainen. Nukkumaan mennessä oli aluksi vaikea saada unta, kun ei kuulunut hirveää hälinää ja kolinaa rapusta/naapurista. Kun täällä ei kuulu mitään! Ihanaa! Tämä on siis luhtitalon yläkerran asunto ja meillä on jopa oma postilaatikko ulkona. Tajuttiin se vasta pari päivää muuton jälkeen, kun ihmeteltiin ylimääräisiä avaimia :D

Minulla alkoi jo heti vuoden vaihduttua harjoittelujakso päiväkodissa. Olen viihtynyt siellä niin hyvin ja enää olisi näyttö jäljellä. Ja sitten heti perään alkaa toinen harjoittelujakso. On ollut hirveä homma pusata näyttösuunnitelmaa vielä 8h työpäivien lisäksi ja viihdyttää pientä 1-vuotiasta samalla. Että odotan innolla, kun tiedän että sama urakka taas parin viikon päästä edessä. Onneksi on hyvä tukiverkosto niin saan kyllä aikaa tarvittaessa suunnitelmien tekemiseen.

Mutta jes tänään on jo perjantai! Huomenna meille tulee Meealle (ja mulle) leikkikaveri kylään. Sunnuntaina on mun näyttösuunnitelman teko-päivä ja mennään varmaan mummolaan ja ehkä jotain kivaa ehdittäisiin tekemään koko perhe.

Mukavaa viikonloppua kaikille! <3

maanantai 12. joulukuuta 2016

1v synttärit!

Meillä juhlittiin eilen Meean yksvee synttäreitä. Uskomatonta, että siitä on melkein vuosi, kun hän syntyi. Mihin aika oikein on mennyt?
Haluttiin pitää juhlat jo vähän aikaisemmin, ettei osu ihan joulun ja muuton päälle. Oikea syntymäpäivä on 20. joulukuuta. Mutta oli mukavat kemut! Ensin tuli sukulaisia minun puoleltani, sitten Anssin puolelta ja tietty kummit. Jaoteltiin vähän, ettei kaikki tulisi samaan aikaan, sillä meillä ei kovin iso asunto tällähetkellä ole, että oltaisiin oltu kuin sillit suolassa täällä. Meea jaksoi hienosti koko päivän hyväntuulisena, vaikka päikkärit jäi aika lyhyiksi ja ottaen huomioon, että heräsimme jo kuudelta aamulla. Synttärisankari sai paljon lahjoja muun muassa pehmoleluja, palikoita, vaatteita ja soittopelin. Äitiltä ja isiltä sai merirosvolaivan, mihin kuuluu eläimiä ja merirosvo. Siinä on erilaisia soivia osia ja pakko sanoa, että vähän liian kovaääninen on. :D

Leivoin synttäreille pätkis-juustokakun ja mansikkatäytekakun, jonka Anssi koristeli aamulla. Tein ekaa kertaa elämässä täytekakun ja vähän jännitti mitä siitä oikein tuli, mutta onneksi sai kehuja. Anoppi teki pari voileipäkakkua ja minun äippä leipoi kinkkupiirakan. Lähes kaikki leivonnaiset saatiin menemään.

Meea oli illalla niin väsynyt juhlakalu, että meni jo puoli seiskan aikaan nukkumaan.

Tänään aamulla käytiin Meean kanssa 1-vuotiskuvauksessa. Typyllä oli kunnon prinsessamekko päällä. Todella onnistuneita kuvia tuli. Mekku oli aurinkoinen niinkuin aina <3 Odotan innolla, että koevedokset saadaan nähtäviksi! Haluan teetättää jostain kuvasta ison taulun meille. Nyt prinsessa nukkuu päikkäreitä ja tänään iltasella mennään vielä vanhemman ja vauvan jumpalle. Semmonen äiti-tytär päivä meillä tänään.

Tässä näkyy 1v-kuvauksen prinsessamekko <3

Mukavaa viikkoa kaikille!<3

torstai 24. marraskuuta 2016

Miten meillä menee?

Moikkamoi pitkästä aikaa!
On ollut niin kiireistä arkea, että ei ole tullut kirjoiteltua vähään aikaan. Olen aloittanut uudessa koulussa, jossa on ollut huippukivaa. Meea edelleen viihtyy päiväkodissa ja vapaapäivinä ollaan puuhailtu vaikka mitä. Meille kuuluu hyvää.

Meea on neljänä päivänä viikossa päiväkodissa. Hän viihtyy siellä todella hyvin. Aina kehuvat, että on niin aurinkoinen tyttö. Ainoat itkut on päiväunille mennessä. Joka aamu, kun vien typyn hoitoon hän ihan innoissaan keikistelee hoitajille ja tanssii tukea vasten. Sitten innoissaan vilkuttaa tai jättää vilkuttamatta, kun alkaa tutkimaan paikkoja esimerkiksi lamppujen osoittelu on nyt suosiossa. Meidän arki kotonakin on saanut oikean päivärytmin, kun 11 aikaan Meea kotonakin haluaa jo päikkäreille. Ennen päiväunirytmi oli vähän miten sattuu..

Meea on nyt parin viikon aikana alkanut selvästi pälättämään enemmän. On jopa tullut selvästi mummo, kello, isi ja äitiä on sanonut niinkun jo aijemmin. Kävelemään oppii varmasti kohta. Iso tyttö jo!<3 Ollaan käyty nyt syksyn ajan vanhemman ja vauvan- jumpassa. Se on ollut minusta todella kiva. Tulee itselle hirveä hiki, kun Meea 13kg painona liikkeissä ja muutenkin kiva yhteinen juttu kerran viikossa.
Odotan joulua jo innoissani! Käytiin jo yhtenä päivänä Mekun kanssa joululahjaostoksilla. Jo puolet lahjoista on ostettuna. Vielä on helppoa, kun voin ostaa Meealle samalla reissulla, vaikka onkin mukana. :D Tänä vuonna ei kyllä tule kotiin laitettua joulua, sillä ollaan TAAS muuttamassa. Sinällään muuton ajankohta vähän harmittaa, koska yleensä olen laittanut kuusenkin jo heti joulukuun alussa. Tällä kertaa en viitsi nähdä vaivaa muovikuusen pystytyksessä, koska se niinkuin kaikki muutkin tavarat pakattaisi eli kuusi purettaisi heti. Ja kun ei olla kuitenkaan pyhiä täällä muuton keskellä niin ehkä pärjäämme tämän joulun ilman joulukuusta. Muutto osuu joulukuun loppuun, eli haluaisin saada jo jouluksi kaikki pakattua ja siivottua, että voidaan mennä sukulaisille evakkoon joulunpyhiksi. Muutenkin kiireinen kuukausi, kun on koulujuttuja, Meean 1v-synttärit, muutto ja joulu ja kaikkea. Otettiin pari päivää sitten joulukorttikuvia meidän pikku tontusta ja niistä tuli todella hyviä. Meea ihan poseerasi kameralle.

Vähän meni myös pelleilyksi.

Ja mitäs vielä ? Mieheni kanssa ollaan tänään seurusteltu neljä vuotta. Se kuulostaa niin vähältä, koska tuntuu, että olisimme olleet aina yhdessä. Ei tänään mitenkään juhlita sitä, sillä hän lähti pitkälle työreissulle juuri äsken. Kävimme tosin pari viikkoa sitten katsomassa luokkakokous 2-leffan, että ollaan kyllä yritetty edes välillä järjestää parisuhde aikaakin. Oli pakko mennä ihan elokuviin katsomaan se, sillä olin siinä avustajana! Jopa sain nimen lopputeksteihin haha.
Tässä kaikki tältä kertaa. Mukavaa loppuviikkoa!<3

perjantai 14. lokakuuta 2016

Päiväkodin aloitus

Meillä on ollut jännittävä viikko. Meea aloitti maanantaina päiväkodissa. Edeltävänä yönä tätä mammaa jänskätti niin paljon, ettei saanut edes oikein nukutuksi. Itku kurkussa ajattelin tytön jättämistä hoitoon. Mutta se ei ollutkaan yhtään niin paha kuin olin pelännyt.
Maanantai-aamuna päiväkodilla oli ruuhka-aika eteisessä, kun kaikki toivat lapsiaan samaan aikaan. Tuntui, että siinä oli kauhea härdelli ja hikipäässä riisuin meeaa. Sitten laitettiin tossut jalkaan ja mentiin yhdessä käsipesulle. Sinne tyttö jäi tyytyväisenä ihmettelemään muita lapsia. Meea on ryhmässään nuorin, kohta 10kk.

Viikko hoidossa on mennyt kyllä niin hyvin kuin mahdollista. Aina aamulla Mekku jää innoissaan hoitoon, että minustakin on tuntunut turvalliselta jättää hänet sinne. Ruoka on maistunut ja Meea on jopa heti tottunut siellä nukkumaan 2,5h päiväunet alasängyssä. Se kuulostaa uskomattomalta, kun miettii miten vaikeaa on aina kotona ollut päiväunille saaminen. Mutta hyvä niin. Nyt ollaan jopa kotona yöt nukuttu ilta seitsemästä aamukuteen, kun ennen tätä on herätty ensimmäisen kerran jo viimeistään kello kaksi yöllä. Luksusta! Ja hassua, kun he kysyivät tarhasta, että osaako Meea kontata, vaikka kotona tyttö kävelee tukea vasten menemään. Ehkä siellä on niin paljon vielä katseltavaa, ettei ole vielä uskaltanut lähteä tutkimaan.
Tämän viikon olen itse ollut vielä päivät kotona, niin on ollut hyvää aikaa tehdä kotityöt sun muuta rauhassa ja koko ilta jäänyt aikaa olla Meean kanssa. Ensi viikolla minä aloitan koulun, joten hieman jännittää miten ehditään ajoissa aina aamuisin, kun on lähes joka aamu siinä koirakin lenkitettävänä..

Nyt se olisi sitten viikonloppu, ja mies on töissä, joten saa nähdä mitä keksitään tyttöjen kesken. Mukavaa viikonloppua! <3

Tämä pusuilme on nyt uus juttu meillä!

maanantai 26. syyskuuta 2016

Home sweet home

Moikka! Tässä olisi pieni kurkistus kotiimme.

Olisi hirveä hinku sisustaa uudelleen, mutta toistaiseksi kaikki rojut ovat kulkeutuneet vain mukana aijemmista asunnoistamme.. Ehkä jonain päivänä tulevaisuudessa saan aikaiseksi esimerkiksi tilata meille uusia tauluja, mistä olen haaveillut tässä jo kuukauden päivät.

Tässä meidän olohuonetta. Nyt jälkeenpäin, kun on pieni lapsi, joka nousee tukea vasten jokapaikkaan, kaduttaa tv-taso valintamme muutama vuosi sitten. Lasissa näkyy hyvin kaikki kuolat ja lääppimiset :D

Keittiö meillä on olohuoneen kanssa samassa tilassa.

Makuuhuoneessa on täytynyt työntää sänky seinää vasten, ettei Meea tipu, jos on vieressäni ja mies yötä töissä..

Alunperin olin suunnitellut, että koripöytä olisi tullut meille sohvapöydäksi, mutta se päätyikin yöpöydäksi.. Ideana oli ettei olohuoneen sohvapäydälle pystyisi keräämään turhaa roinaa, siksi niin pieni pöytä, mutta se on nyt vaarallinen, sillä kaatuisi varmasti, jos Meea yrittäisi kiivetä sitä vasten.