S Y N N Y T Y S

Usein synnytystä pidetään tuskaisena kokemuksena, minun synnytykseni ei sitä ollut. Turhaan olin etukäteen jännittänyt ja lukenut kauhukertomuksia, mitä olisi voinut tapahtua. Synnytys kokemuksena oli elämäni paras ja koen sen mielelläni jonakin päivänä vielä uudestaan. 

Laskettu-aikani oli 19.12 , jona yönä alkoi supistukset kello 03. Koko yön supisteluja tuli 15-20 min välein. Supistukset vain jatkui ja jatkui, mutta aikaväli ei tihentynyt siltikään. Supistukset tuntuivat siinä vaiheessa kuukautiskivulta, mikä aina tuli ja meni.

 Kello 16 menimme Anssin kanssa varuiksi sairaalaan, mutta olin ihan varma, että meidät käännyttettäisiin ovelta kotiin odottelemaan. Niin ei käynytkään, vaan sain sairaalavaatteet päälleni, minut laitettiin käyrille, jonka jälkeen pääsimme perhehuoneeseen odottelemaan. Siinä välissä Anssi lähti viemään koiramme hoitoon. Kello 17 olin menossa vessaan, jolloin lapsivedet kirjaimellisesti poksahtivat lattialle. Heti tämän jälkeen supistuksista tuli todella voimakkaita. Menin suihkuun siinä toivossa, että se helpottaisi. Odotin itkukurkussa suihkussa Anssin saapuvan takaisin. Heti kun hän tuli käskin kutsumaan kätilön. Niimpä meidät siirrettiin synnytyssaliin, jossa sain ilokaasua. Se helpotti minua paljon!! Kätilö kehoitti hengittämään aina ennen supistusta, mutta en osannut ennakoida tarpeeksi ajoissa ja hengitin kaasua taukoamatta. Tuntui, kun kaikki olisi tapahtunut uudestaan ja uudestaan ja kaikki olisi hokenut samoja juttuja taukoamatta. Siinä meni pari tuntia ihan tajukankaalla. Siinä jossain välissä sain myös epiduraalin. Sitten alkoi tuntemus, että pakko kakata. Sanoin siitä kätilölle, joka totesi, että jaahas voi alkaa ponnistamaan. Huoneeseen tuli siinä vaiheessa useita kätilöitä ja lääkäri. Ponnistusvaihe kesti 12 minuuttia. He joutuivat avustamaan imukupilla sydänäänten laskun vuoksi. Heti synnytettyäni olin ihan hämilläni, että tässäkö se nyt oli, ei ollut ollenkaan paha! "Voisin synnyttää heti uudestaan!" Hän syntyi  20.12.15 kello 22.02. 3810g täyttä rakkautta! Elämäni paras päivä.

Sataa sataa ropisee

Moikkamoi! Tänään meillä on ollut ihan löhöpäivä. Noustiin Meean kanssa vasta yhdentoista aikoihin ja lähdettiin heti lenkittämään koiraa vesisateeseen. Sitten join rauhassa aamukahvit, mekun leikkiessä lattialla. Hirveä tiskivuori odottaisi keittiössä, sillä meillä kävi eilen paljon vieraita enkä enää illalla jaksanut alkaa tiskaamaan.. Mutta siivoamisen sijaan olen koko päivän järkkäillyt Meean vauvakuvia albumiin sekä kehyksiin. Nyt kun edelliset teettämäni vauvakuvat siihen nelikuukautiseksi asti on kansiossa olisi puhelimeni muisti taas täynnä uusia, jotka pitäisi teettää.. Ikuinen ongelmani on puhelimen muistin täyttyminen. Okei, kuvat on jo albumissa turvassa, mutta silti en vain raaski poistaa ihania vauva-ajan kuvia :D On niin ärsyttävää, kun olen saamassa hyvää videota Meeasta nauhalle niin se ei nauhoitakkaan ja sanoo muisti täynnä. Juuri yksipäivä olin innoissani kuinka hauskan pään ''eikutus'' videon sainkaan, kunnes huomasin että aha eihän se edes tallentanut sitä. Ehkä pitää nyt repäistä ja tyhjentää kaikki kuvat puhelimesta uusia varten.

Meea tänään ekaa kertaa selvästi hytkyi musiikin tahtia <3 

Meea osaa jo istua aika hyvin, vaikka välillä vielä keikataan yhtäkkiä kumoon.

 Huomenna ollaan menossa pitkästä aikaa Ikeaan! Saa nähdä mitä kaikkea turhaa taas tarttuu matkaan.. Ajateltiin myös poiketa Flamingossa, jossa en olekkaan ennen käynyt.

Mukavaa päivää kaikille sateesta huolimatta!

Meidän juhannus

Yllättävää, että kerrankin juhannuksena oli nätti sää. Oltiinkin aattona kokopäivä Linnanmäellä. Se on kyllä paras päivä käydä lintsillä, kun koko kaupunki on lähtenyt mökille, ei tarvinnut jonottaa mihinkään laitteeseen! Kierreltiin Anssin kanssa kaikki laitteet kahdestaan läpi, kun Meea jäi mummonsa kanssa hengailemaan. Käytiin porukalla syömässä lintsiburgerissa ja sitten Meeakin pääsi ekaa kertaa huvipuistolaitteeseen, kotkot-junaan. Tyttö oli ihan hymyssä suin. Illalla jäätiin vielä vanhempieni luo grillaamaan ja oltiin vasta myöhään kotona vaikka alunperin suunnittelimme menevämme katsomaan kokkoa satamaan. Kokko jäi nyt näkemättä, mutta ei haittaa, oli mukava päivä.

Juhannuspäivän vietimme Anssin vanhempien luona. Oli ihana hellepäivä! Grillailimme (yllätys) isolla porukalla ja lähdettiin siitä perheen kesken vaunulenkille maalaismaisemiin. Tultiin illaksi kotiin. Oli ihana ilta mieheni kanssa, kun Meea meni ajoissa nukkumaan niin meille jäi omaa-aikaa. Makoilimme parvekkeella kuormalavasohvalla(josta tulikin sängyn näköinen) monta tuntia höpötellen ja sitten vielä saunottiin.

Sunnuntaina mentiin taas vanhempieni luo, sillä siskoni ja isäni täytti juuri vuosia. Äitini oli laittanut hyvät tarjoilut. Ihanan helteen vuoksi Meea oli tukka märkänä, joten hän pääsi polskimaan pihalle ammeeseen. Illalla jätimme Meean mummojen seuraan ja käytiin uimassa Anssin ja siskoni kanssa. Uskaltauduin viimein heittämään talviturkin!